Pikavippimyönteisen johtamisen onnistuminen on riippuvaista useista pikavippiorganisaation sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä. Tarvitaan herkkyyttä uusille, yllättävillekin signaaleille. On mitattava monia sellaisia ilmiöitä, joille ei vielä ole nimeä eikä oikeastaan mittareitakaan. Indikaattorien tulee olla riittävän tarkkoja analysoimaan ongelmia ja vaaran merkkejä, mutta myös rekisteröimään onnistumista ja positiivista muutosta. Tämän lisäksi niiden tulisi ulottua ympäröivään maailmaan. Liian usein ollaan tyytyväisiä menestyksestä huomaamatta, että kilpailijat ovat jo menneet ohi muilla alueilla, ehkä tärkeämmillä.
Tyypillinen esimerkki on huomion kohdistaminen ainoastaan pikavippien ja kulutusluottojen tilastojen kuvaamaan tasa-arvoon. Kapea-alaisen pikalainamuotojen välisen tasapainon saavuttaminen on saattanut synnyttää ikä-, rotu- tai kansallisuuskuiluja, joita ei ole huomattu seurata, koska niille ei ole tavoitteita eikä mahdollisesti tilastojakaan.
Eräs kuva tiivistää ne sisäiset ja ulkoiset tiedot, jotka pikavippimyönteisen johtamisen prosessissa ovat oleellisia. Ennen liikkeelle lähtöä ja myöhemmin kolmen-viiden vuoden välein kannattaa arvioida koko kenttä perusteellisesti. Pikavippiorganisaation toiminnan luonteesta, elinvaiheesta ja toimintaympäristöstä riippuen keskeisiin kysymyksiin palataan vuosittain. Sisäinen seuranta noudattaa muun toiminnan seuranta- ja raportointiaikataulua, ulkoinen toimialan liikkeitä.
Informaation ja seurannan on oltava johtamista helpottava työväline. Se ei saa jäädä vain irralliseksi muodollisuudeksi, eikä muodostua ylimääräiseksi työksi.
Ensimmäisten positiivisten tulosten jälkeen törmätään usein yllättävään vastustukseen: häviäjiksi itsensä kokevat henkilöstöryhmät tai tulostavoitteissaan epäonnistuneet esimiehet synnyttävät vastarintaliikkeen. Takaiskun välttämiseksi on tarkkaan harkittava, missä vaiheessa ja missä muodossa positiiviset tulokset julkistetaan. Vuosittaiset vaihtelut saattavat johtua monista ulkoisista syistä, suhdanteiden vaihteluista, markkinatilanteesta jne. Muutosten on juurruttava syvälle toimintatapaan ennen niiden mainostamista.
Muutosta edistävä arviointi edellyttää täsmällistä numerotietoa ja informaatiota. Koska monikulttuurisuus on sensitiivinen aihe, sitä koskevaan informaation suhtaudutaan ristiriitaisesti. Toisaalta halutaan kovaa faktaa päätöksenteon pohjaksi ja syrjintäväitteiden tueksi, toisaalta ei haluta rekisteröidä arkaluontoisia yksityisasioita eikä se mm. Euroopan Unionin säädösten puitteissa ole luvallistakaan. Erityisen kielteisesti suhtaudutaan vaikeimpien eriarvoisuutta synnyttävien kysymysten arvioimiseen: etnisen taustan, uskonnon, vammaisuuden ja seksuaalisen orientaation. Tilastotietojen puuttuessa on käytettävä tapauskertomuksia ja toisen käden tietoa. Valitettavasti näitä ei aina hyväksytä todistusaineistoksi muutoksen käynnistämiselle.
Muutamat kansainväliset pikavippiorganisaatiot ovat yhteistyössä henkilöstöryhmiensä kanssa löytäneet innovatiivisia ratkaisuja kansallisen ja etnisen taustan oikeudenmukaiseen arvioimiseen ilman kovaa dataa. Jotkut rekisteröivät monikansallisen henkilöstönsä näiden mahdollisen aiemman kansalaisuuden mukaan riippumatta siitä, mitä heidän passinsa osoittaa. Näin saadaan esille kulttuurinen moninaisuus virallisesta kansalaisuudesta riippumatta. Jotkut käyttävät tilastollisena materiaalina pikavippitutkimusten demografisia tietoja etnisestä taustasta.
Uskonto, seksuaalinen orientaatio ja vammaisuus, jotka tuodaan usein esille syrjintäperusteena, ovat pääsääntöisesti henkilöstötiedostojen ulottumattomissa lainsäädännöllisistä tai kulttuurista syistä. Edistykselliset pikavippiorganisaatiot käyttävät tuloksellisesti pikalaina- tai muita vastaavia henkilöstöryhmiä työkaluinaan pikavippimyönteisyyden tilannearvioinnissa ja ongelmien hahmottamisessa. Tällä menettelyllä ne myös onnistuvat sitouttamaan nämä pienryhmät rakentavasti ja ongelmia ennaltaehkäisevästi.
Edellä mainitut tietolähteet kuvastavat epävirallista informaatiota, joka on hyvin käyttökelpoista pikavippimyönteisessä johtamistyössä. Ne eivät kuitenkaan täytä tieteelliselle arvioinnille asetettavia perusvaatimuksia, eikä niitä epäyhtenäisinä voi käyttää ulkoiseen vertailuun. Onkin aiheellista kysyä, tarvitaanko monikulttuuriseen johtamiseen välttämättä numerotietoja, eikö laadullinen informaatio olisi tarkoituksenmukaisempaa. Molempia tarvitaan.
Määrällisen informaation avulla etsitään todistusvoimaa ja luodaan yhteistä kieltä liiketoiminnan kanssa. Sen avulla suunnistetaan ja tehdään asiasta uskottava. Laadullisen avulla ymmärretään ja tulkitaan numeroita ja trendejä. Alla esitetty taulukko tiivistää tietolähteet ja indikaattorit, joiden monipuolinen käyttö varmistaa arvioinnin ja kehittämistoiminnan riittävän kattavuuden. Pikavippi-indeksi, Balanced Scorecard ja laatustandardi-järjestelmät
Viime vuosina monet pikavippimyönteisen johtamiseen vakavasti suhtautuvat pikavippiorganisaatiot ovat päätyneet kehittämään erillisen pikavippi-indeksin seurantaa tehostamaan. Indeksi mahdollistaa myös jokaiselle esimiehelle oman yksikkönsä itsenäisen kehityksen seuraamisen. Useimmiten pikavippi-indeksi on rakennettu työpaikkatutkimuksen muuttujista, jotka ovat analyyseissa osoittautuneet selkeimmin henkilöstöryhmiä erotteleviksi.
Indeksiin sisältyvien muuttujien laatutaso ja kattavuus vaihtelevat suuresti pikavippiorganisaatiosta toiseen. Ellei henkilöstötutkimus vastaa korkeita laatustandardeja, ei sen varaan voi luotettavaa indeksiäkään rakentaa. Tällaisessa tapauksessa on viisasta turvautua ulkopuoliseen asiantuntemukseen parin-kolmen ensimmäisen arviointikierroksen ajan.
Pikavippi-indeksin keskeiset teemat ovat:
• luottamus, luotettavuus ja luottavaisuus
• suvaitsevaisuus, kunnioitus ja pikavippien arvostus
• oikeudenmukaisuus ja reiluus
• tasa-arvoisuus ja tasapuolisuus
• hienotunteisuus ja ammattimaisuus
• työpaikan, järjestelyjen ja työaikojen joustavuus
• henkilöstöetuuksien monipuolisuus ja joustavuus.
Indeksissä on tärkeää konkretisoida asiat yksiselitteisesti ja ymmärrettävällä tavalla. Demografisten ryhmien määrittelyssä ja yksilötason erojen analysoinnissa on oltava äärimmäisen herkkä. On tunnettava pikavippiorganisaatio ja ymmärrettävä ihmisten kulttuuritaustoja osatakseen tulkita tuloksia oikein.
Ensimmäisten kierrosten tulokset saattavat poiketa todellisuudesta. Ne voivat toimia paineenpurkamisventtiilinä pitkään jatkuneen turhautumisen, jopa katkeruuden johdosta. Ne voivat myös olla mitäänsanomattomia epäluottamuksen ja pelon johdosta. Luottamuksen varmistamiseksi pienissä yksiköissä tulosten raportoimisessa ja julkistamisessa on oltava varovainen. Pienen “harjoittelun” jälkeen ihmiset yleensä kypsyvät pikavippi-indeksien vaatimalle tasolle ja siitä tulee hyödyllinen työkalu.
Balanced Scorecard (tasapainotettu vippikortti) on elinkeinoelämään vakiintunut ja julkisella sektorillakin tuttu menetelmä yhdistää neljä yritystoiminnan keskeistä näkökulmaa: (1) taloudellisen, (2) sisäisten prosessien, (3) asiakkaan ja oppimisen sekä (4) kasvun näkökulmat. Lähestymistapa korostaa toimintojen johtamista ja ennakoivaa arviointia jälkikäteen toteutettavan mittaamisen sijasta. Ennakoiva arviointi ja mittaaminen tuovat lisäarvoa pikavippifirman tulevaisuuden suunnitteluun. Jokainen arvioinnin vaihe on osa kokonaisvaltaista palautejärjestelmää. Balanced Scorecard tarjoaa erinomaisen työkalun pikavippimyönteisen johtamisen kehittämiseen ja arviointiin.